Melontapäiväkirja

Täällä julkaisemme päiväkirjaa retkistämme , tervetuloa mukaan matkaan....


Sääminginsalon kierto 7.72025-14.7.2025


Ennen retkeä 


Olin (Ari) jo vuosia suunnitellut melovani joskus tämän "ympyräreitin" ja nyt kun perustimme melontaseuran, niin ajatus konkretisoitui ja aloimmekin Astan kanssa suunnittelemaan mitä tällainen retki vaatisi.

Monen monituista iltaa kului maastokartat sovelluksen parissa.

Reitti alkoi muodostua ja ajankohtakin lyötiin lukkoon, eli 7.7 – 14.7.2025.

Suunnitelmasta julkaistiin eri kanavilla mainosta, mutta ketään muuta halukasta ei ilmaantunut, joten matkalle lähdettäisiin kahdestaan.





Seuraavana olikin vuorossa varustelistan suunnittelu, mitä kaikkea matkalle pitäisi ottaa mukaan ja miten kaikki mahtuisi kahteen kajakkiin.

Teltta, makuupussit, makuualustat, vaatteet, hygieniatuotteet, ruokailuvälineet ja muut välttämättömät varusteet olivat itsestäänselvyys.

Ruokaa miettiessämme ajatuksena oli, että sitä on riittävästi ja se on hyvää, koska "hyvä ruoka, parempi mieli"!

Ruokalistalla oli Mummon muusia (pussissa), Lihapullakastiketta (säilyke), Lapin poropasta (Mettän maku), Poromiehen savuporokeitto (Mettän maku), Pyttipannua/ makkarapihveistä ja jauhelihapihveistä (pakastettuna ennen matkaa), Kananmunia 12kpl, Jalostajan Meetvursti-pasta-ateria (pussi), Jalostajan Bolognese-pasta-ateria (pussi). Oikeaa Meetvurstia puoli tankoa (Heinolan Heilistä), Puruveden Savukalan savumuikkuja tomaatissa (säilyke), Oululaisen leipomon Jälkiuunipalat, paketti voita. Kuivalihaa pari pussia (kuivalihakundi), Chef Kalle Döner kebab-lastu (säilyke).

Jälkiruokaa unohtamatta: Heinolan Heilistä löytämämme Krannin Nokkosräiskis – lettujauhoseos, jonka kanssa Lidlin juokseva mansikkahillo.

Välipaloiksi joka päivälle: Minigrip pussillinen erilaisia pähkinöitä sekoitettuna, Snickers patukka, Proteiinijuoma-tetra, Smoothie, sekä juomapulloon legendaarista "Hartsporttia".

Aamupalalle Luomukaurahiutaleita (Elovena) jossa seassa auringonkukan ja kurpitsan siemeniä, Mustikkakeitto (Valio), Proteiini-Siemennäkkileipä (Rosten).

Vettä kulki mukana kaksi viiden litran astiaa, joita täytettiin aina kun mahdollista.




Ennen matkaa hankittiin myös seuraavia: Astalle uusi /pienempi makuupussi (Kärkkäinen Lahti), Arille makuualusta Sea to summit (Kärkkäinen Lahti), Taukotakit (Kärkkäinen Lahti), Fleecetakki Astalle (Kärkkäinen Lahti), Punainen merinovillapipo (Kärkkäinen Lahti), kuivapusseja (Kärkkäinen Lahti), Astalle Urberg-makuualustan täyttöpussi (Outnorth), Karbiinihakoja, Varavirtapankkeja (Motonet).

Muutoin meillä jo olikin kaikki tarpeellinen koska molemmat ovat harrastaneet retkeilyä ja melontaa jo vuosia.

Noin viikkoa ennen lähtöpäivää aloimme kasata varusteita minun olohuoneeseeni (Ari) joka olikin kuin retkeilyvarustemyymälä. Kaikki lajiteltiin omiin kuivapusseihinsa ja merkattiin niin että aina tiesi mitä missäkin on, tämä helpotti kummasti elämää leirissä, kun löysi heti etsimänsä asian. Päivittäiset välipalat ja ruuat olivat omissa annospusseissaan niin että ruuanlaitto oli helppoa. Hieman rupesi hirvittämään tavaran paljous, mahtuisiko muka kaikki tuo kahteen kajakkiin. Kummasti sitä tilaa vain on, kun pakkaa asiat tarpeeksi pieniin yksiköihin ja täyttää tavaratilat järjestelmällisesti. Viikon mittaan pakatessa tehtiin vielä viimehetken pieniä hankintoja, jos huomattiin jotain puutteita, esim. Biohajoavaa pesuainetta, hammasharjat, yms.


Kumpikin odotti jo innolla lähtöpäivää, aika tuntui menevän liian hitaasti.

Pääsisipä jo matkaan…

Päivä 1

Viimeinkin koittaa lähtöpäivä!

Kaikki muut varusteet on pakattu autoon jo edellisenä iltana, vain kylmät ruuat ja vedet mukaan ja menoksi! Saavun sovitusti hakemaan Astaa klo 10.00.

Kissojen rapsuttelut ja Astan viimeiset tavarat kyytiin, sitten menoksi.

Koululahden matonpesupaikalla puramme kajakit ja kaikki retkikamppeet, miten tuo kaikki mahtuu kyytiin!

Epäuskoisina alamme sovitella tavaroita kajakkeihin, miltei kaikki saatiin mahtumaan, vain joitain yksittäisiä tavaroita jätimme pois.

Klo 11.20 olemme valmiit laskemaan kajakit vesille, kylläpä ne painavat!

Mielessä kävi jo että kelluukohan nämä, mutta toisaalta ovatpa vakaita…

Tästä alkaa Sääminginsalon kierto, joka oli suunniteltu 185kilometrin mittaiseksi.

Ensimmäinen osuus mentiin kohtalaisen kovassa tuulessa ja ristiaallokossa aina Matariin asti, sen jälkeen oli hetken leppoisammat tuulet, kunnes taas…

Ensimmäinen taukopaikka oli reilun 15kilometrin melonnan jälkeen Marjosaaressa, Haukivedellä. Istuimme kalliolla juoden teetä, syöden suklaata ja katsellen kun tukkilautta lipui hitaasti ohi.


Matka jatkui, tuulta ja sivuaallokkoa, tai oikeastaan aallot tuli milloin mistäkin, syliin asti!

Välillä päästiin saarten suojaankin, mutta pääosin melottiin selkävesillä.

Kuvia ei tullut paljoa otettua kovassa aallokossa, koska piti meloa ja pitää täyteen ahdettu kajakki hallinnassa.

Yllättävän matala kohta oli Laattaansaaren ja Lamposaaren välissä, jossa Astan piti nousta kajakista ylös.


Seuraava taukopaikka olikin Pöllänsaaressa noin 9 kilometrin melomisen jälkeen. Ei jääty varsinaiselle tulipaikalle, vaan melottiin / hiihdettiin käsillä (Ari) tai melalla (Asta) Pöllänsaaren ja Seurasaaren välisessä kuivuneessa uomassa ja pysähdyimme kauniille hiekkasärkälle, jossa Ari näki majavan.

Tauolla maistuikin Oululaisen jälkiuunileipä ja aito meetvursti!

Matka jatkui edelleen tuulessa ja kovassa aallokossa 13kilometriä.

Noin kaksi kilometriä ennen ensimmäistä yöpymispaikkaa eli Louhisaarta alkoikin jo väsymys painaa, 37,35 kilometriä kovassa tuulessa ja sivu/ristiaallokossa vaati veronsa.


Päästiinpä perille, leirin pystytys ja ruuan laittoon.

Kylläpä Mummonmuusi ja grillimakkara maistui hyvälle. Nautimme ruuasta ja yhteisestä ajasta luonnonrauhassa. Illalla keittelimme vielä kaakaot ja söimme suklaata istuen kalliolla ja nauttien auringonlaskusta. Lämpimille taukovaatteille olikin heti tarvetta.

Molemmat olimme väsyneitä, telttaan ja "pakolliset" somepäivitykset, jonka jälkeen alkoikin vesisade….




Päivä 2

Yöllä oli alkanut tälle päivälle luvattu vesisade.

Aamulla heräsimme sateen ropinaan…

Uni maittoi molemmille ensimmäisen päivän rasituksen takia.

Aamupalalla kaurapuuroa, mustikkakeittoa ja kahvia.

Siitä päivä pääsikin vauhtiin sateesta ja harmaudesta huolimatta.

Pakattiin leiri kajakkeihin. Sää oli sitä mitä oli luvattukin, mutta näin kovaa tuulta ei ennusteessa ollut eilen.

Keskituuli oli melonnan aikana 14 m/s ja puuskat yli 16 m/s.

Leiristä olisi ollut melko suora yhteys Haponlahden kanavaan, mutta sivuaallokko pakotti meidät tekemään ylimääräisen mutkan matkaan, ensin myötä ja ristiaallokkoon ja sitten vastatuuleen ja aallokkoon meloen.


Tuuli oli puuskittain todella kovaa ja Asta kävikin ensimmäistä kertaa ikinä kajakilla kivillä. Onneksi oli "muovikajakki".

No, kiviltä selvittiin pois melko helposti ja kaatumatta, vaikka korkeat aallot puskivat kajakkia kohti kiviä.

Matka jatkui ja päästiin Haponlahden kanavaan ja päätimme pitää tauon pienellä luodolla heti kanavan jälkeen, Nuottaluodolla.

Juotiin teetä ja syötiin suklaata vesisateessa ja tuulessa.

Katsottiin aallokkoa ja todettiin että jatkaminen tässä säässä olisi vaarallista. Päätimme jäädä lähimpään saareen, (Korppi) odottelemaan kelin paranemista.

Tuuli yltyi entisestään ja sade piiskasi, vastatuuleen meloen pääsimme läheiseen saareen, vaikka ranta oli kivikkoinen se oli siinä hetkessä turvallisin ratkaisu. Rantautuminen onnistui hyvin, kannoimme tavarat saareen ja pystytimme leirin. Joskus suunnitelmiin on tehtävä muutoksia oman turvallisuuden tähden.

Vaihdettiin kuivaa ylle ja kääriydyttiin makuupusseihin nauttimaan sateen ropinasta ja suomen kesästä.

Kova tuuli ja sade jatkui aina klo 19.30 asti mutta sitten tyyntyi ja sade lakkasi.

Ulkona oli +12 astetta.

Tänään siis vettä tuli säätiedotteen mukaan kolmella pisaralla, meistä pikemminkin miljoonalla pisaralla.

Aina on hyvä sää meloa, kun muistaa kunnioittaa luonnonvoimia.

Sateen lakattua aloimme valmistaa päivän ateriaa eli mummon muusia ja pyttipannua. Söimme nälkäisinä ruuan rantakivillä auringonpaisteessa.

Päätettiin päivän piristykseksi pitää vielä lettukestit.

Paistettiin nokkoslettuja ja keitettiin vielä iltakahvit.


Hampaanpesulla käytiin saaren pohjoispään kalliolla, josta näkyi auringonlasku.


Huomiseen ja melottavia kelejä kohti, nyt on lämmin, kun odottelee unta makuupussissa. Tänään melottiin vain 10 km.




Päivä 3


Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Eilen mentiin kovan kelin vuoksi vain 10 km, ja käytännössä edettiin vain 5 km (jouduttiin kovan sivuaallokon vuoksi melomaan ensin myötäaallokkoon ja sitten vasta-aallokkoon, jotta päästiin edes Haponlahden kanavaan).

Aamulla klo7.00 hereille, aamupala, leiri kasaan ja menoksi.

Ääneen ei kumpikaan sanonut, että tänään otetaan aikataulu kiinni, mutta molemmilla oli sama ajatus mielessä…

Päätettiin että mennä "liplatellaan" vaan kun kelikin oli hyvä eiliseen verrattuna.

Matka taittui mukavasti, menimme kallioisia kapeikkoja pitkin, otimme kuvia ja ihailimme maisemia.

Melottiin Korppi-saaresta Vörstin-saareen, jossa pidettiin ensimmäinen tauko. Ensimmäinen osio oli 10 km ja se melottiin kahteen tuntiin. Tauolla syötiin välipalaksi meetvurstia, siemennäkkäriä ja juotiin teetä.

Jatkettiin matkaa ja mennä liplateltiin Enonkosken ohi aina Hanhivirran lossille asti.

Jännä miten kaukaa lossi näkyi, luultiin sen olevan lähempänä kuin se todellisuudessa oli.

Tämäkin osio melottiin kahteen tuntiin ja se oli 10 km.

Tauko pidettiin lossin rannassa, jossa oiottiin selkää ja jalkoja sekä otettiin välipalaa...

Siitä lähdimme päivän kolmannelle osiolle kohti Savonrantaa.

Savonrannalla pysähdyimme venesatamassa täyttäen vesikanisterit ja kävimme satamaravintola Vuokalassa pullakahvilla ja jäätelöllä (hikisinä, haisevina ja väsyneinä).


Matkaa kolmannella etapilla oli 15 km ja aikaa meni vajaa kolme tuntia.

Tahti oli jo väsymyksen vuoksi hieman hidastunut mutta eipä meillä kiire ollut.

Sitten taas kajakit vesille ja matka jatkui kohti kolmanneksi päiväksi suunniteltua Pistalanharjun luonnonsatamaa.

Teimme reittiin suunnitelmanmuutoksen koska vesi oli normaalia matalammalla ja epäilimme reitin kasvaneen umpeen.

Ilta oli tyyni, joten miksipä emme olisi jättäneet Paasvettä melomatta.


Aluksi Paasvesi oli tyyni (saarten suojassa) ….

Saarten jälkeen alkoi Paasveden "oikea keli".

Aallokkoa, ristiaallokkoa, vasta-aallokkoa, vaahtopäitä, aaltoja joka suunnasta…

Päätettiin taas meloa ensin vasta-aallokkoon ja kääntyä myötäaallokkoon, kun suunta Pistalanharjulle olisi sopiva.

Se kannatti, vaikka ristiaallokon vuoksi vettä tuli tuon tuosta syliin asti.

Viimeiseltä Paasveden osiolta ei ole kuvia "sattuneesta syystä".

Rauhallisesti, keskittyen ja pää kylmänä aallonharjalta aallonpohjalle meloen yhdeksän kilometriä ja lopulta saavuimme Pistalanharjulle.


Kello oli 21.00 kun saavuimme Pistalanharjulle ja olimme kuroneet "aikataulun" kiinni.

Viimeinen osio oli myös 15 km, eli sinä päivänä melottiin 50 km.


Väsyneinä mutta tyytyväisinä aloimme pystyttämään leiriä ja laittamaan ruokaa.

Olimmekin ansainneet "herkkuillallisen" Savuporopastaa sekä jälkiuunileipää tomaattisilla savumuikuilla. Jälkiruuaksi kaakaot, salmiakkia ja suklaata.


Päätimme huomenna nukkua pitkään ja ottaa rauhallisesti koska matkaa olisi vain 20 km.

Väsyneinä kävimme ansaituille unille.


jatkuu…